Verstaspäiväkirja, lyhyt merkintä siitä, miten työkalut oikeasti syntyvät.

Rakensin itselleni verkkosivut, kallehakala.fi, oma projekti, omalla ajalla. Ja koska tällaista pääsee harvoin tekemään rauhassa, päätin tehdä sen kunnolla: kohtelin pientä kotisivua samoilla kysymyksillä kuin mitä tahansa järjestelmää. Mitä voi mennä pieleen, kuka pääsee käsiksi, missä tieto on, ja miten toivun jos jokin hajoaa.

Jatkuvuus: yksi totuus ja varmuuskopiot muualla

Livesivusto on ainoa totuus, ei kymmentä versiota jotka eroavat toisistaan. Varmuuskopio on oikeasti muualla kuin samalla palvelimella: jos se yksi palvelin katoaa, kopio ei katoa mukana. Ja jokainen muutos on tietoinen, niin että pystyn palaamaan edelliseen. Tämä on jatkuvuudenhallintaa yhden ihmisen mittakaavassa, samat kysymykset kuin isommassa.

Tietoturva ja tietosuoja alusta asti

Helpoin tietosuoja on se data, jota ei kerätä. Sivustolla ei ole kommenttikenttiä, käyttäjätilejä eikä lomakkeita, yhteyden saa suoraan sähköpostilla tai viestisovelluksella. Ei seurantaevästeitä, en profiloi kävijää. Kuvista poistetaan sijaintitiedot (EXIF) ennen julkaisua. Mitä ei kerätä, sitä ei voi vuotaa, ei ole rekisteriä jota suojata, koska rekisteriä ei ole.

Mitä ei kerätä, sitä ei voi vuotaa. Yksinkertaisin tietosuoja on se data, jota ei ole olemassa.

Sivu ei ole vain käyntikortti. Se on pieni näyte siitä miten lähestyn mitä tahansa järjestelmää: rakenna kuri sisään alusta asti, äläkä kerää mitä et tarvitse. Jos teen näin omalle pikkusivulleni, voit päätellä miten teen sen kun on oikeasti kyse jostakin.

Seuraavassa osassa: rakensin saman sivun tekoälyn kanssa, ja pidin itse ohjaksista.