Syksy on hyvä hetki tarkistaa varautuminen. Ei siksi että jokin erityinen uhka olisi ovella, vaan siksi että syksy on käytännössä se vuodenaika jolloin asiat menevät pieleen: myrskyt kaatavat puita linjoille, sähköt katkeavat, pimeys tulee aikaisin ja ensimmäiset pakkaset yllättävät. Kesällä sähkökatko on kiusa. Marraskuussa se voi olla kylmä ja pimeä ongelma. Tämä on kaksiosaisen jutun ensimmäinen osa: siitä miten oma koti laitetaan kuntoon. Seuraavassa osassa mennään pidemmälle, haja-asutusalueen erityispiirteisiin ja siihen, miten koko kylä varautuu yhdessä.

Varautuminen ei ole pelkoa eikä preppausta

Ensin oikaistaan yksi väärinkäsitys. Varautuminen ei tarkoita bunkkeria kellarissa eikä vuoden ruokavarastoa. Se ei ole pelkoa, vaan päinvastoin, se on sitä, ettei tarvitse pelätä, koska tietää pärjäävänsä. Ero on sama kuin sillä, kantaako autossa vararengasta: et odota rengasrikkoa, mutta et myöskään jää tien varteen avuttomana jos sellainen sattuu. Varautuminen on kotitalouden vararengas.

72 tuntia on lähtökohta, mutta suunnittele pidemmälle

Suomessa perussuositus on, että kotitalous tulisi toimeen omillaan noin 72 tuntia. Se on hyvä lähtökohta ja useimmille taajamassa asuville riittävä: kolmessa vuorokaudessa pahimmatkin häiriöt saadaan yleensä hallintaan ja apu ehtii perille.

Mutta 72 tuntia on minimi, ei tavoite. Ajattele sitä alarajana, jonka päälle rakennetaan oman tilanteen mukaan. Onko taloudessa pieniä lapsia, iäkkäitä tai sähköstä riippuvaisia laitteita? Asutko kaukana palveluista? Mitä useampaan vastaat kyllä, sitä pidemmälle kannattaa varautua. Kolme päivää on lähtöviiva, viikko on jo mukavan turvallinen puskuri useimpiin todennäköisiin häiriöihin.

Kotivaran perusta

Hyvä uutinen on, että sinulla on jo suurin osa tästä. Kotivara ei ole erillinen hätäpakkaus, vaan tavallisia tavaroita joita muutenkin käytät, kunhan niitä on riittävästi ja tiedät missä ne ovat. Olennainen ja miksi kukin on listalla:

• Vettä, muutama litra per henkilö vuorokaudessa juomiseen ja ruoanlaittoon. Jos vesijohto ei toimi, tämä on ensimmäinen asia joka loppuu. Vinkki: pakastimessa oleva pullo jäätä on sekä vesivara että pitää pakastimen kylmänä katkon aikana.
• Ruokaa, joka säilyy ilman kylmää ja jonka saa syötäväksi ilman paljon kypsennystä: säilykkeet, näkkileipä, riisi, pasta, pähkinät. Se mitä oikeasti syöt, ei erikoismuonaa joka homehtuu kaapin perällä.
• Valoa: taskulamppu tai otsalamppu ja varaparistot. Otsalamppu on paras, koska se jättää kädet vapaaksi. Kynttilät ovat tunnelmallisia mutta myös paloriski pimeässä ja väsyneenä, lamppu on turvallisempi.
• Lämpöä: makuupussi tai kunnon villavaatteet ja -sukat. Asunto jäähtyy hitaasti, ja lämpimänä pysyy helpoiten pukeutumalla, ei lämmittämällä koko taloa.
• Lääkkeet: pidä reseptilääkkeistä muutaman päivän, mieluiten viikon puskuri. Tämä unohtuu helpoiten ja sen puuttuminen on vakavinta.
• Käteistä pieni määrä: kortti ja mobiilimaksu eivät toimi jos maksupääte, verkko tai sähkö on nurin. Muutama kymppi auttaa yli pahimman.
• Radio, joka toimii paristoilla tai kammella: kun verkko ja sähkö ovat poissa, radio on usein ainoa tapa saada virallista tietoa tilanteesta ja sen kestosta.
• Puhelimen varavirta: powerbank ladattuna. Puhelin on hätänumero, kartta, taskulamppu ja yhteys läheisiin, pidä se hengissä niin pitkään kuin voit.

Tärkeintä ei ole se, että jokainen kohta on täydellinen, vaan että olet käynyt listan kerran läpi ja tiedät missä tavarat ovat. Kotivara, jonka sisältö on ripoteltu ympäri taloa eikä kukaan muista mitä on, ei auta pimeässä.

Jos aloitat tyhjästä, tässä järjestys

Jos varautuminen on jäänyt kokonaan tekemättä, älä yritä hankkia kaikkea kerralla. Tärkeysjärjestys on suunnilleen tämä. Ensin valo ja puhelimen virta, otsalamppu, paristot ja powerbank, koska pimeässä ja ilman yhteyttä kaikki muu on vaikeampaa. Sitten vesi, etenkin jos et voi luottaa hanaan. Kolmanneksi lämpö: villavaatteet ja jokin sähköstä riippumaton lämmönlähde. Neljänneksi ruoka, jota voi syödä kylmänä tai keittää retkikeittimellä. Ja lopuksi radio, käteinen ja lääkkeiden tarkistus. Kun nämä ovat kunnossa tässä järjestyksessä, olet kattanut suurimman osan todennäköisistä tilanteista jo ennen kuin olet käyttänyt sataa euroa. Varautuminen ei siis vaadi isoa kertaostosta, vaan muutaman järkevän valinnan oikeassa järjestyksessä.

Kotivara elää mukana

Yksi asia jää usein sanomatta: kotivara ei ole kertaosto, joka tehdään kerran ja unohdetaan kaapin perälle. Se elää arjen mukana. Käytä varastoa ja täydennä sitä, syö vanhimmat säilykkeet ensin ja osta tilalle uutta, vaihda paristot ennen kuin ne vanhenevat, lataa powerbank silloin tällöin. Näin varasto pysyy tuoreena etkä huomaa kriisin hetkellä, että vesi on vuosien takaista ja paristot tyhjentyneet itsestään. Paras kotivara on sellainen, joka kiertää: se on osa normaalia kotitaloutta, ei erillinen hätävarasto joka odottaa käyttöä joka ei ehkä koskaan tule. Ja kun varasto on tuttu ja ajan tasalla, sen käyttö kriisissä on luontevaa eikä stressaavaa arvailua siitä toimiiko mikään.

Kokeile pimeässä

Halvin tapa löytää oman varautumisensa aukot on kokeilla. Valitse yksi ilta ja toimi kuin sähköt olisivat poikki: älä sytytä valoja, älä avaa jääkaappia turhaan, keitä teetä retkikeittimellä, etsi taskulamppu pimeässä. Puolessa tunnissa opit enemmän kuin mistään listasta, huomaat että paristot ovatkin tyhjät, ettet löydä lamppua, tai että powerbank on lataamatta.

Tämä ei ole leikkiä vaan halpaa harjoittelua. Sama periaate kuin missä tahansa varautumisessa: suunnitelma jota ei ole koskaan kokeiltu on vasta arvaus. Kun kokeilet sen kerran rauhassa, oikean katkon tullessa se on jo tuttua eikä hätää synny tyhjästä.

Muista erityistarpeet

Peruslista kattaa aikuisen kotitalouden, mutta moni tarvitsee vähän enemmän. Pienten lasten kanssa mieti vaipat, korvikkeet ja se yksi lelu joka rauhoittaa. Lemmikeille tarvitaan ruokaa ja vettä siinä missä ihmisillekin. Jos joku taloudessa on riippuvainen sähköstä toimivasta laitteesta, vaikkapa happirikastin tai kylmäsäilytystä vaativa lääke, sitä varten pitää olla erillinen suunnitelma, koska se ei voi odottaa katkon loppumista. Käy oma taloutesi läpi ja kysy: kuka meillä tarvitsee jotain, mitä peruslista ei kata? Ne ovat ne kohdat, jotka kannattaa hoitaa ensimmäisenä, koska juuri ne eivät jousta.

Ja muista, ettei varautuminen ole kertasuoritus vaan tapa. Kun se on kerran mietitty ja tavarat ovat paikallaan, sen ylläpito on muutama minuutti silloin tällöin, ja se muutama minuutti on halvin vakuutus, minkä kotitalous voi itselleen ottaa.

Yksi ilta tänä syksynä

Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, eikä tästä pidä tehdä projektia. Varaa yksi ilta ja käy lista läpi: mitä on jo, mitä puuttuu, mitä pitää täydentää. Useimmilta puuttuu vain pari asiaa, powerbank, paristot, vähän käteistä, muutama säilyke lisää. Puolessa tunnissa olet paremmin varautunut kuin valtaosa naapureistasi.

Tähän mennessä olemme puhuneet omasta kodista, ja taajamassa se riittää pitkälle. Mutta mitä kauempana asut, sitä enemmän varautuminen on muutakin kuin kotivaraa, se on tien raivaamista, viestiyhteyksien miettimistä ja ennen kaikkea naapureita. Siitä jatketaan seuraavassa osassa: kun apu on kaukana, varautuminen on yhteislaji.