YK Kestävän kehityksen tavoitteet ja järjestökenttä Suomessa

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.

Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.

Tutustu Suomen YK-liiton kestävän kehityksen sivustoon täältä

YK on julkaissut kestävän kehityksen tavoitteensa 2015 korvaamaan YK:n vuosituhattavoitteet.

Järjestöt ja yritykset, näkökulmien moninaisuus

Kaikenlainen vapaaehtoistyö, mitä Suomessa tehdään osuu näistä vähintään yhteen. Oli se sitten yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kansalaisyhteiskunta tai muu sovellettava kohta. Vapaaehtoistyön tukeminen on monella tavalla yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää. Oli sitten kyse omasta osallistumisesta tai vaikkapa tukijäsenyydestä vapaaehtoistyötä tekevässä yhdistyksessä. Itse henkilökohtaisesti olen paikallisen Partion tukijäsen ja tietysti maksan Suomen Punaisen Ristin jäsenmaksua.

Miten vapaaehtoistyön ja yritystoiminnan kestävän kehityksen toimenpiteet yhtenevät? Yksinkertainen tapa tietysti toimia periaatteiden mukaisesti on avustaa yhteiskunnallista työtä tekevää järjestöä suoraan. Tällä on tavallaan jopa erittäin helppo kirjoittaa hienoja kirjoituksia kestävän kehityksen arvotaulukkoon, mutta se todellisesti myös auttaa järjestökentällä tehtävää työtä.

Miten kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät yrityksille? Yrityksille nämä ovat omanlaistaan hyve-markkinointia, mutta tottakai, yhä useampi ja useampi asiakas haluaa selville kestävän kehityksen toimenpiteet ja yrityksen arvokartan.

Kestävän kehityksen tavoitteet (engl. Sustainable Development Goals, SDG) ovat joukko tavoitteita, joiden tavoitteena on antaa suunta kansainvälisen kehityksen tulevaisuudelle. Niiden tavoitteena on tehdä maailmasta kaikille parempi paikka elää. Kestävän kehityksen tavoitteita luotaessa on pyritty huomioimaan sekä ympäristö, ihmiset, ihmisoikeudet, alueelliset ja kulttuurilliset erot, talouden näkökulmat, että niiden sovellettavuus kaikkialle maailmaan. Tavoitteiden keskiössä on yhteistyö ja ihmisoikeuksien merkitys.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat Yhdistyneiden kansakuntien luomia ja edistämiä kestävän kehityksen maailmanlaajuisia tavoitteita. Vaikka YK on virallisesti tavoitteiden takana, vastuu niiden toteuttamisesta on kaikilla YK:n jäsenvaltioilla ja viime kädessä näiden valtioiden hallituksilla, kunnilla, yrityksissä, koulutuslaitoksilla, julkisilla palveluilla ja meillä kaikilla.

Kestävän kehityksen tavoitteet korvasivat vuonna 2015 YK:n vuosituhattavoitteet. Isoimpana erona vuosituhattavoitteisiin nykyisillä kestävän kehityksen tavoitteilla on se, että nämä uudet tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita, eivät vain kehitysmaita. Kestävän kehityksen tavoitteet on suunniteltu vuosille 2015–2030. Ohjelma sisältää 17 tavoitetta ja 169 tarkempaa kohdetta näitä tavoitteita varten. Tavoitteiden toteutumista seurataan YK:n tasolta ja lisäksi valtioilla on omia suunnitelmia ja seurantamenetelmiä tavoitteiden toteuttamiseen.

Luonnollisesti kehitystavoitteet ovat saaneet myös kriittistä palautetta. Erityisesti mielipiteitä ovat herättäneet tavoitteiden määrä ja selvien seurantajärjestelmien puute. Lisäksi moni on kokenut, että tavoitteet eivät ole tarpeeksi konkreettisia
–Wikipedia, Kestävän kehityksen tavoitteet

Onko Vapaaehtoistyö kestävää kehitystä?

Ei ehkä tule ajatelleeksi, että ihan kaikenlainen vapaaehtoistyö vaikuttaa yhteen tai yleensä vieläpä useampaan kestävän kehityksen tavoitteeseen. Otetaan esimerkiksi vapaaehtoistyö lasten ja nuorten harrastusten parissa, joka on yleisin tapa toimia vapaaehtoisena Suomessa. Lasten harrastustoiminnan mahdollistava vapaaehtoistyö seuroissa, kerhoissa ja lippukunnissa edistää ainakin kolmea kestävän kehityksen tavoitetta: se lisää lasten terveyttä ja hyvinvointia; tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä, mistä on hyötyä myös koulu- ja opiskeluelämässä; sekä vähentää eriarvoisuutta, koska toiminnan järjestäminen vapaaehtoisvoimin pienentää harrastamisen kuluja ja mahdollistaa osallistumisen myös vähävaraisempien perheiden lapsille. Monissa harrastustoiminnoissa edistetään myös esimerkiksi sukupuolten yhdenvertaisuuteen tähtäävää tavoitetta sekä luonnonsuojelun, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja kestävän kuluttamisen tavoitteita esimerkiksi kimppakyytien, harrastusvälineiden kierrätyksen tai luontokasvatuksen avulla. Eli jopa seitsemää kestävän kehityksen tavoitetta ihan tuosta vaan! Huikea vaikutus kestävämpään tulevaisuuteen ihan tavallisen vapaaehtoistyön avulla.

– Kansalaisareena.fi

Yksilön valinnat kestävän kehityksen puolesta

Yksilö tekee omassa elämässään paljon valintoja, joita voidaan ohjata kestävän kehityksen tavoitteilla. Oli sitten kyse ostoksista, ruuasta, matkustamisestai tai mistä tahansa jonkin hyödykkeen kuluttamisesta. Jopa suihkussa käyminen tai asioiden hoitaminen toiletissa on tätä.

Yksilönä tekemänsä valinnat koskettavat lähtökohtaisesti tietysti omaa taloutta, omaa ruokakuntaa. Mutta on olemassa myös mahdollisuus vaikuttaa laajemmin yhteiskunnallisesti. Tee vapaaehtoistyötä! Oli se sitten monikulttuurisuustoimintaa, tiedottamista, pelastustoimintaa tai kansalaiskouluttamista, oikeastaan mitä vaan! Kun puhutaan yhteiskunnan järjestökentästä vaihtoehtoja löytyy vauvasta vaariin ja ympäristöstä riippumatta hiekanjyvän tasolta aina kuusen latvoihin asti. WWF öljyntorjunta, Partion nuorisotyö, Seurakunnan diakonia toiminnot tai SPR monikulttuurisuus työ. Itse koen tekeväni näiden tavoitteiden eteen merkittävästi työtä SPR ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kautta. Tuotan omassa pienessä mittakaavassani yhteiskunnallista ja terveyteen vaikuttavaa jälkeä, joka toivottavasti kasvaa miehen vanhetessa.

Ole mukana muutoksessa, ajattele kokonaisuutta ja pyri olemaan hyvä ihminen. Tämä ei tarkoita auton välitöntä vaihtoa sähköautoon tai lihan syömisen lopettamista, se tarkoittaa pienissä asioissa muutoksen tekemistä. Älä ota kantta take away kuppiisi, juo jopa se ihan pestävästä astiasta. Täytä ostamasi vesipullo useampaan kertaan ja sen tyhjennyttyä kierrätä se. Älä polta takassasi roskia, vaan puhdasta puuta ja oikein säädettynä. Kävele tai pyöräile kaverin luo kahville sen sijaan että ajat autolla. Tai tervehdi naapurin yksinäistä vanhusta. Kysy nuorelta mitä hänelle kuuluu.

Mikä on sinun tapasi vaikuttaa?

Järjestökentän valinnat

Järjestökenttä tekee valtavasti valintoja näiden asioiden perusteella. Esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin verkkokauppa on valikoinut vain kestävästi valittuja tuotteita. Monessa tapahtumassa ruokaillaan kestävästi, jätteen määrää vähennetään ja läheisiä autetaan.

Tapoja on monia, järjestöjä vielä enemmän. Kehitä kestävyyttä auttamalla.